NHL 19 on kaupoissa – lue Laitataklauksen intohimoinen peliarvostelu

NHL 19-peliarvostelu
NHL 19-peliarvostelu

NHL 19 on julkaistu ja tällä kertaa Laitataklaus tekee pelistä arvostelun. Emme ole Tilt, mutta arvostelijalla on monen vuoden kokemus änärin hakkaamisesta.

Kuten tiedetään, syksy tuo mukanaan kiekkosarjojen alkamiset, kuten esimerkiksi NHL on aivan pian käynnissä. Syksyisin tulee kiekkoihmisille myös muuta herkkua esimerkiksi videopelin muodossa, kun uusi NHL-peli ilmestyy.

NHL 19 on tuorein versio pelisarjan julkaisuista, ja monena vuonna on ollut puhetta, että miten peli voi enää uudistua? Tänä vuonna isoin pelillinen muutos on luistelun kehittyminen, ja pelaajat voivat kääntyä sähäkämmin kaukalossa. Myös uusi pelimuoto lisättiin NHL:n kattavaan kirjoon, kun Word of CHEL-pelimuoto lanseerattiin.

Uuden pelimuodon idea on, että pelaaja tekee oman hahmonsa ja hahmo aloittaa kiekkoilemalla ulkojäillä, ja voi edetä sitä kautta ammattilaiskentille saakka. Kiva idea, mutta pelimuodossa ei ole samaa hohtoa kun esimerkiksi Be A Pro-moodissa.

NHL 19-peliarvostelu osa 1.

Itse peliin ja sen arvosteluun, jos haluat edetä lyhyen kaavan kautta, niin kelaa loppuun kokonaisarvosteluun. Aloitin seuratila-pelimuodon, eli hyppäsin Los Angeles Kingsin GM:n rooliin. Venäläisen jääkiekkoilun ystävänä seuravalinnassa painoi Ilya Kovalchukin pelaaminen joukkueessa. Aloitin tahkoamaan otteluita ja yritin suoriutua parhaani mukaan GM:n tehtävissä, joita muuten on vaikeutettu esimerkiksi näköeste-lisäyksen muodossa.

Kings pelasi kotiottelun New York Islandersia vastaan, ja päätin analysoida pelin hiukkastasolle saakka, ja purkaa sen teille. Peli alkoi tasaisesti ja ottelu oli jotenkin hermostunutta pelaamista alusta lähtien: kiekko pomppi, eikä pelaajat onnistuneet tekemään järkeviä ratkaisuja. Vaikeusaste oli totta kai vaikein mahdollinen, ja jotenkin alusta lähtien pelaamisessa oli aitouden tuntua, jota uupui esimerkiksi edellisestä NHL-pelistä.

Sama takkuilu jatkui ensimmäisen erän loppuun saakka, kunnes sain viimeisillä minuuteilla draivin päälle. Anze Kopitar ja Kovalchuk löysivät yhteisen sävelen, ja Islandersin pakisto oli vaikeuksissa. Lopulta Islandersin pakki joutui rikkomaan laidalta noussutta Kovalchukia, ja saarelaiset saivat kahden minuutin jäähyn. Erää oli jäljellä kaksi minuuttia. Kopitar otti aloitusvoiton, kiekko tuli viivaan Doughtylle, joka levitti heti vasempaan siipeen ja Ilya Kovalchuk tälläsi kiekon maaliin. Pukukoppimaali ja erätauolle lukemista 1-0.

Ensimmäisen erän jälkeen on todettava, että peli oli aidosti hermostunutta ja se loi aitoutta. Pelaajien luistelu näytti jokseenkin aidommalta ja terävät käännökset ovat iso plussa pelin kehitykselle. Myös syöttöjä katkotaan paljon useammin ja mailannostosta ei saa automaattisesti hankittua itselleen boxia korkeasta mailasta. Taklaukset ovat vaikeampia ja isoa niittiä ei saa tällättyä kentän pienimmällä.

NHL 19-peliarvostelu osa 2.

Toiseen erään johtoasemassa ja vastustaja kiristi tahtiaan, kuten oikeassakin NHL:ssä, niin myös videopelissä alkoi tila ja aika huveta. Vastustaja oli kaikessa tekemisessään terävämpi, ja itsellä alkoi ratkaisut loppua. Lopulta se kostautui kun Adrian Kempe ylireagoi ja taklasi itsensä suihkuun. Viiden minuutin alivoima.

Aiemmissa versioissa ei ole juurikaan haitannut, jos joutuu alivoimalle tietokonetta vastaan, mutta entäs nyt? Noh, olin viisi minuuttia aivan mankelissa, ja muutenkin tuntui, että YV:n ja AV:n merkitystä oli korostettu. Jouduin taistelemaan ja vastustaja sai vain yhden maalin lukuisista paikoista huolimatta.

Heti alivoiman jälkeen Nate Thompson joutui jäämään pitkän AV-siivun jälkeen askiin ja ketjujen energiat näytti punaista. Isles hyödynti tuon tilanteen ja vierailija teki 1-2-johtomaalin. YV-pelin lisämerkitys on upea lisäys peliin.

NHL 19-peliarvostelu osa 3.

Näyttäisi siltä, että tietokonetta vastaan pelaamisesta on tullut huomattavasti vaikempaa ja tekoälyä on viety eteenpäin. Kolmanteen erään siis tappiolla, ja pakko saada peli tasoihin.

Rummutin laukauksia ja hyökkäyksiä tuon tuosta, Isles taasen purki ja puolusti. Lopulta yritys palkittiin kun Islanders teki räikeän vaihtovirheen, ja Kovalchuk oivalsi sen. Tässä tuli konkreettinen hyöty uudesta luistelutyylistä, sillä Kovy kääntyi niiltä sijoiltaan ja spurttasi ylivoimahyökkäykseen Isles-pakkien luistellessa vaihtoon. Kovalchuk sai kuitenkin kimppuunsa vaihdosta polkeneen Luca Sbisan ja venäläistähti ampui kauempaa ja nopeammin, mitä ohjaimen päässä aluksi osattiin olettaa. Laukaus patjoihin ja Kopitar viimeisteli reboundista lukemiksi 2-2.

Peli tasan ja vain hetki pelikellossa jäljellä, joten iski samantien vaarallisuuden tuntu. Virheitä pelkäsi myös Isles, joten loppuun nyhjättiin keskialueella. Peli eteni jatkoajalle ja siellä Thompsonin, Jonathan Quickin sekä Dion Phaneufin panos nousi suureen arvoon. Kovalchuk toikkaroi itsensä väsyneenä boxiin, ja Isles alkoikin hieroa rauhallista 4-3-YV:tä sen sijaan, että botit olisivat räimineet vetoa vedon perään. Alivoimainen Kings taisteli ja selvisi rankkareille.

Peli oli muuten mennyt hyvin ja paatunutkin pelien haukkuja oli yllättynyt yleistasosta. Olihan kyseessä peli tietokonetta vastaan, joten hieman yllätykselliset puhtaat paperit uudelle pelille.

Rankkarit olivat kuitenkin samaa mekaanista mössöä kuin ennekin. Aivan hirveää mekaanista ”skeidaa”, ja aitous oli tipotiessään. Pientä hymynkaretta toi Kovalchukin ampuma voittomaali, mutta kamalalta sekin näytti.

NHL 19-peliarvostelu kokonaisarvosana

Peli oli aidompaa ja siitä iso plussa. Tuntui, että mekaanisten ominaisuuksien lisäksi myös pelaaat käyttäytyivät kaukalossa aidommin. Luistelu oli itseni mieleen, ja terävät käännökset ovat mielestäni kerrassaan huikea lisä. Parannusta pitäisi tapahtua enitsestään kiekon käsittelyssä, sillä kikat ovat jotenkin niin koomisia, ja osa muistuttaa minua Kiekko.TK:n kikkavalikoimasta.

Seuratilassa on panostettu kaukalon ulkopuolisiin asioihin ja NHL on ottanut tässä selkeästi FIFA-pelisarjaa kiinni, vaikka futispelin manageritila on huomattavasti viihdyttävämpi ja monitasoisempi.

Jokainen taklaus ei näytä tappoyritykseltä, eikä kaikki pommit edes horjuta kunnolla vastustajaa. Mailannosto on nyt huomattavasti järkevämpi ja vähemmän altis rangaistuksille. Tökkäämisestä tuntuu saavan turhan helposti kakkua, mutta oikea-aikaisesti se on loistava väline puolustukseen sekä kiekonriistoon.

Bonuspisteitä siitä, että kaukalossa on aito tunne, että on kiire ja pitää tehdä oikeita ratkaisuja. Kiekkoa ei voi hautoa mielinmäärin. Myös taktisuus pilkistää edes jollain tavalla tavallisen rytkytyksen seasta.

Kokonaisarvosanaksi: 8+. Kiva peli ja täysin pakollinen ostos. Kehityskohteita löytyy edelleen, mutta olen aina sanonut, että pelistä menee maku, jos se on ns. liian aito. Uudenlainen luistelu on parasta, mitä pelisarjalle on hetkeen tapahtunut.

Suosittelemme myös: 

Julius Nättinen palaa takaisin JYP:iin – NHL-portit toistaiseksi kiinni